maanantai 6. maaliskuuta 2017

lentävä pyörätuoli


rakkaani, mennään ajassa taaksepäin.

Kulta, niissä kohdissa, jotka ovat liian vaikeita sanoille, musiikki alkaa.

mitä on enää nähtävänä?

olen nähnyt kuka olin, ja tiedän kuka olen, olen nähnyt kaiken, mitä on enää nähtävänä?

minulla oli parempaakin tekemistä.
kaikki seinät ovat suuria, jos katto ei romahda.

olen nähnyt pimeyden, olen nähnyt kirkkauden pienessä kipinässä
olen nähnyt kuka olen ja mitä tarvitsen,
ja se on jo tarpeeksi, enempi olisi ahneutta.
olen nähnyt kaiken, ei ole enempää nähtävää.

kunnianhimo on usein vain ahneutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti